Etusivu    ⁄     Toimintakertomus    ⁄     Vanhat toimintakertomukset

Tuusula-Seura Ry

Kaupparekisterinumero: 42832

Ly-tunnus 0203642-9


Toimintakertomus vuodelta 2010

  1. Johdanto

Tuusula-Seura on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, Ihmisten ja heidän elinympäristönsä viihtyisyyden lisääminen, kotiseututietoisuuden lisääminen sekä kulttuurin ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja toisaalta elinympäristön viihtyisyyden parantamiseen pyritään mm. kaavoitusta ja maankäyttöä koskevilla lausunnoilla. Ihmisten viihtyisyyteen ja kotiseutuun sitoutumiseen pyritään mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia ja yhteisiä retkiä Tietoisuutta kulttuuriperinnöstä lisätään mm. julkaisemalla vuosittain Aikakirjaa, joka sisältää Tuusulan paikallishistoriaa ja tapahtumia koskevia artikkeleja. Seuran kotisivut toimivat osoitteessa www.tuusulaseura.net.

  1. Hallinto

    1. Johtokunta

Johtokuntaan ovat vuoden 2010 aikana kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Pertti Seuna, varapuheenjohtaja Ilkka Ertimo ja jäseninä Sakari Heikkilä, Jaakko Holma, Maija Kajander, Marja-Leena Laakso, Martti Miekkavaara, Antti Nieminen, Sanna-Kaisa Spoof, Satu Säilä ja Jorma Riissanen. Seuran rahastonhoitajana on toiminut Mirja Collin, jäsenasian hoitajana Ahti Kuusjärvi ja informaatikkona Tarja Kärkkäinen. Seuran sihteerinä kevätkokoukseen saakka toimi Outi Piiroinen-Backman ja sen jälkeen Riitta Ristolainen. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kokouksia on pidetty ravintola Lampetissa, Ateljeerissa, IT-museossa ja johtokunnan jäsenten kotona.


    1. Sääntömääräiset kokoukset

Seuran kevätkokous pidettiin Lottamuseossa 11.3.2010. Läsnä oli 23 jäsentä. Varsinaisen kokouksen lisäksi ohjelmassa oli dosentti Esko Kuusiston esitelmä aiheesta ”Lumi – riesa vai rikkaus”. Kokousta ennen Lottamuseon opas Anna-Maria Wilskman kertoi museon toiminnasta ja Lotta-Svärd järjestöjen historiasta ja toivotti vieraat tervetulleiksi museon tiloihin. Seura tarjosi kokouskahvit. Aune Laaksonen vastaanotti Tuusula-Seuran ruusun. Kokouksen puheenjohtajana toimi kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi.

Seuran syyskokous pidettiin 25.11.2010 Lottamuseossa. Läsnä oli 25 osanottajaa. Ennen kokouksen alkua seura tarjosi kokouskahvit. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Pilvi Kettunen ja Reeta Mäkelä pitivät kokousesitelmän aiheesta ”Tuusulan alueen sora”. Syyskokouksen yhteydessä julkistettiin Aikakirja XXI, jonka toimittaja Ilkka Ertimo esitteli ja jakoi tekijäkappaleet yhdessä puheenjohtaja Pertti Seunan kanssa kirjoittajille. Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin Ilkka Ertimo Pertti Seunan luopuessa puheenjohtajuudesta Euroopan vesijärjestön presidentin tehtävien vuoksi. Myös Sanna-Kaisa Spoof oli ilmoittanut eroavansa muiden tehtävien takia johtokunnasta. Antti Nieminen ilmoitti, ettei jatka johtokunnassa. Erovuoroisista valittiin uudelleen Sakari Heikkilä, Maija Kajander ja Marja-Leena Laakso. Uusiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin vv. 2011-2012 Seija Paasonen ja Klaus Winqvist sekä vuoden 2011 ajaksi Pentti Vuori. Kokouksen puheenjohtajana toimi kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi.

2.3 Talous

Jäsenmaksu on ollut 10 euroa henkilöjäseniltä ja ja kannatusjäseniltä 100 euroa. Kertomusvuoden lopussa henkilöjäseniä oli 423 ja kannatusjäseniä oli 2. Tilintarkastajina ovat olleet Seppo Yli-Antola ja Matti Kyynäräinen ja heidän varallaan Kalevi Parikka.

Talousasiat esitetään tarkemmin toimintakertomuksen talousasioita koskevissa liitteissä.

  1. Vaikuttajana toimiminen

    1. Lausunnot

Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet. Seura ei siis vastusta kaikkea rakentamista ja sen tuomaa muutosta, mutta edellyttää kuitenkin hallittua rakentamista, mihin Tuusulassa on runsaasti mahdollisuuksia. Sen takia kaikkea rakentamista ei tule suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin. Tällainen näkökulma saattaa olla tärkeä myös kuntien rajantarkistuksien ja tarkistusvaatimusten kannalta. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilyttämisestä ja vaalimisesta tulee seuran mielestä pitää tiukasti kiinni.

Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin seuraavista kaavasuunnitelmista lausuntoja: Stenbacka, Tuuliviirinkuja, Tuomaala II, Palojoenpuisto, Rykmentin puisto ja Peltokaari.


    1. Ruusut ja risut

Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessa perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistukseksi kotiseutuun kohdistuvasta huonosta toiminnasta, ja niillä pyritään kiinnittämään huomiota seuran havaitsemiin epäkohtiin. Kertomusvuoden ruusun sai Aune Laaksonen. Hänen laajojen kokoelmiensa saaminen Tuusulaan on ollut erityisen suuriarvoista ja avaa uusia mahdollisuuksia Tuusulalle erityisesti taiteen alueella. Risuja ei jaettu.


    1. Yhteistyö kunnan kanssa

Tuusula-Seura tekee yhteistyötä erityisesti kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa. Tuusula-päivä, Aleksis Kiven päivä ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtuma järjestettiin yhteisvoimin. Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on tehty sopimus seuran tuotteiden myynnistä kunnan järjestämisessä myyntipisteissä.

Seuran puheenjohtaja teki aloitteen Tuusula-stipendin myöntämisestä koululaiselle tai luokalle. Myöntämisperusteina voisivat olla:


Stipendin suuruus voisi olla esimerkiksi 200-300 € joka toinen vuosi tai 100-150 € joka vuosi, ja jako voisi tapahtua syyskokouksen, Tuusula-päivän tai seuran syntymäpäivän (14.4.) yhteydessä. Ehdokkaiden esitys pyydettäisiin kouluilta ja lopullisen valinnan tekisi Tuusula-Seuran johtokunta. Ehdotuksesta keskustellaan Tuusulan kulttuuri- ja sivistystoimen johdon kanssa. Ensimmäinen Tuusula-Seuran stipendin jako voisi olla syyskokouksessa 2011 tai keväällä 2011 seuran täyttäessä 65 vuotta.

Koulutoimi otti aloitteen myönteisesti vastaan. Stipendi tukee opetussuunnitelmaa.

4 Retket ja tapahtumat

4.1

Kevätretki tehtiin 8.5. Lemille Säräpirtti Kippurasarveen ja Haminaan. Lemin kirkossa kuultiin mielenkiintoinen esittely kirkosta ja seurakunnan toiminnasta. Lemin melko pieni kotiseutuyhdistys osoittautui erittäin aktiiviseksi yhdistykseksi, joka mm. pyörittää laajaa taloudellista toimintaa Säräpirtin kautta. Retkelle osallistujia ja kuuluisaa Lemin särää nauttimassa oli 58 matkalaista.

4.2

Seuran järjestämää Tuusula-päivää vietettiin 22.7. Fällbossa. Tarjolla oli grillimakkaraa Ertimoiden organisoimana, Maija Kajanderin ja Marja-Leena Laakson tarjoilemat pullat, pillimehut ja kahvit. Susanna Sjöblom esitti haitarimusiikkia, kunnan kulttuurivastaava Jenni Saario oli järjestänyt lapsille ”Sirkka seikkailee” - näytelmän. Lisäksi oli ohjelmassa poniratsastusta, Alpo Pesosen ”Kalajuttuja Tuusulanjärvestä” sekä Tuusula-visa, jonka oli laatinut Heikki Simola. Viihtyisää monien mahdollisuuksien ympäristöä esitteli puheenjohtaja, ja viihtyisyyden myös sateen varalta takasivat Sakari Heikkilän teltat ja kalusteet. Päivän vietossa oli n. 250 tyytyväiseltä vaikuttanutta osallistujaa.

4.3

Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin IT-museossa 11.9. yleisötilaisuutena. Siihen osallistui n. 50 henkilöä. Aiheena oli Rykmentinpuiston kaava, jota esitteli kunnan kaavoituspäällikkö Kaija Hapuoja. Ilkka Ertimo esitteli seuran lausunnon. Alueen kansanedustajat Antti Kaikkonen, Merja Kuusisto ja Eero Lehti esittivät oman näkemyksen alueen kehittämisestä. Lopuksi oli vapaa sana.

4.4

Aleksis Kiven päivän tapahtumaan 8.10. osallistuttiin Aleksis Kiveä muistaneiden tahojen (4) kanssa.

4.5

Järjestöjen yhteismyyjäisiin Halosenniemessä 20.11. ja Tuusulan koulukeskuksessa 11.12. osallistuttiin omalla tuotemyynnillä.

4.6

Tuomaasta Nuuttiin – tapahtuma järjestettiin kirkonmäellä perinteiseen tapaan jo yhdennentoista kerran 21.12. Tuusula-Seura, päävastaavanaan Sakari Heikkilä hoiti perinteisen joulupuuron kuljetuksen ja jakelun. Puuroa saatiin 100 litraa, joka jaettiin viimeistä lusikallista myöten.

5. Julkaisutoiminta

5.1 Aikakirja

Aikakirjan toimittajana oli Ilkka Ertimo, toimituskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Pertti Seuna, Jaakko Holma, Jorma Riissanen, Maija Kajander ja Satu Säilä sekä toimittaja Ilkka Ertimo. Vuoden 2010 Aikakirjan numero on XXI. Siinä on 20 artikkelia ja 97 sivua. Aikakirja painettiin Painojussit OY:ssa Keravalla 1000 kappaleen painoksena, ja julkistettiin seuran syyskokouksen yhteydessä 25.11. Lottamuseossa.

5.2

Satu Säilän valokuvasta tehtiin seuran joulukortti (1000kpl) aiheena talvinen maisema Tuusulanjärveltä.

6. Muistamiset ja merkkipäivät

Aleksis Kiven haudalle laskettiin kukat Aleksis Kiven päivää ennen 8.10. ja 31.12. vietiin Aleksis Kiven kuolinpäivänä haudalle kynttilä..

7. Kotiseutuliitto

Puheenjohtaja Pertti Seuna osallistui Valtakunnallisiin kotiseutupäiviin Joensuussa elokuussa ja toimi Suomen Kotiseutuliiton ympäristöjaoston jäsenenä.


Tuusula-Seura ry:n johtokunta


Toimintakertomus vuodelta 2009

1. Johdanto

Tuusula-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, ihmisten ja heidän elinympäristönsä viihtyisyyden lisääminen, kotiseututietoisuuden vahvistaminen sekä kotiseudun kulttuurien ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja toisaalta elinympäristön viihtyisyyden parantamiseen pyritään mm. antamalla kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä lausuntoja. Ihmisten viihtyvyyteen ja kotiseutuun sitoutumiseen pyritään mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia ja yhteisiä retkiä. Tietoisuutta kulttuuriperinnöstä lisätään mm. julkaisemalla vuosittain Aikakirjaa, joka sisältää Tuusulan paikallishistoriaa ja tapahtumia koskevia artikkeleja. Seuran kotisivujen uudistaminen saatettiin kertomusvuoden aikana päätökseen ja uusitut sivut toimivat vanhassa osoitteessa www.tuusulaseura.net.


2. Hallinto


2.1. Johtokunta

Johtokuntaan ovat vuoden 2009 aikana kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Pertti Seuna, varapuheenjohtajana Jorma Riissanen ja jäseninä Ilkka Ertimo, Sakari Heikkilä, Jaakko Holma, Maija Kajander, Annukka Kiviranta-Koivisto, Marja-Leena Laakso, Martti Miekkavaara, Antti Nieminen ja Sanna-Kaisa Spoof. Rahastonhoitajana on toiminut Mirja Collin, jäsenasiainhoitajana Ahti Kuusjärvi ja sihteerinä Outi Piiroinen-Backman. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana seitsemän kertaa. Kokouksia on pidetty Ravintola Lampetissa, Ravintola Ateljeerissa sekä johtokunnan jäsenten kotona.


2.2. Sääntömääräiset kokoukset

Seuran kevätkokous pidettiin 31.3.2009 Lottamuseolla. Läsnä oli 51 seuran jäsentä. Varsinaisen kokouksen lisäksi ohjelmassa oli historia-asiantuntija Ilmari Hakalan esitelmä aiheesta ”Tuusula 200 vuotta sitten”. Lottamuseon va. museonhoitaja Maria Andersin toivotti kokousvieraat tervetulleiksi museon tiloihin ja seura tarjosi kokouskahvit. Kokouksen puheenjohtajana toimi Hannu Hartala, joka myös vastaanotti Tuusula-Seuran ruusun.


Seuran syyskokous pidettiin 17.11.2009 Taistelukoulun Auditoriossa. Läsnä oli 35 osanottajaa. Ennen kokouksen alkua seura tarjosi kokousväelle munkkikahvit ruokalassa Sotilaskotiyhdistyksen juhlavuoden merkeissä. Antti Nieminen piti esitelmän aiheesta ”Kun Taistelukoulu tuli Tuusulaan”.

Syyskokouksen yhteydessä julkistettiin Aikakirja Nro XX, jonka Sanna-Kaisa Spoof esitteli ja jakoi yhdessä puheenjohtaja Pertti Seunan kanssa kirjoittajille.

Johtokuntaan valittiin uutena jäsenenä vuoden 2010 alusta alkavalle toimikaudelle Satu Säilä. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä Jaakko Holma, Martti Miekkavaara, Jorma Riissanen ja Sanna-Kaisa Spoof valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Entisinä jäseninä johtokunnassa jatkavat Ilkka Ertimo, Sakari Heikkilä, Maija Kajander, Marja-Leena Laakso ja Antti Nieminen. Pertti Seuna valittiin edelleen seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2010.

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi.


2.3. Talous

Jäsenmaksu on ollut 10 euroa henkilöjäseniltä ja 40 yhteisöjäseniltä. Jo aiemminkin keskusteltua yhteisöjäsenmaksua korotettiin johtokunnan esityksen mukaisesti vuoden 2010 alusta 100 euroon. Samalla yhteisöjäsenet tullaan mainitsemaan näkyvästi Aikakirjan luettelossa. Kertomusvuoden lopussa henkilöjäseniä oli 380, yksi kunniajäsen ja kaksi yhteisöjäsentä. Vuoden aikana on postitse lähetetty kaksi jäsenkirjettä, maaliskuussa ja syyskuussa.

Tilintarkastajina ovat olleet Seppo Yli-Antola ja Toini Kuusisto ja heidän varamiehenään Päivi Hannuksela.

Talousasiat esitetään tarkemmin toimintakertomukseen kuuluvassa liitteessä.


3. Vaikuttajana toimiminen


3.1. Lausunnot

Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka kyllä tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet. Seura ei siis vastusta kaikkea rakentamista ja sen tuomaa muutosta, mutta edellyttää kuitenkin hallittua rakentamista, mihin Tuusulassa on runsaasti mahdollisuuksia. Sen vuoksi kaikkea rakentamista ei tule suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin. Tämä näkökulma saattaa olla tärkeä myös kunnallisten rajantarkistuksien kannalta. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilymisestä ja vaalimisesta tulee seuran mielestä pitää lujasti kiinni.


Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin kaavoitusasioista lausuntoja, jotka käsittelivät suunnitelmia seuraavista alueista: Focus-alue, Kellokoski, Laattakiventie, Marianlinna, Mikkolantie, Pakkasraitti, Rykmentinpuisto, Jokelan liikekeskus, Jouhisarantie, Tuuliviirinkuja ja Kirvesmiehentie.


3.2. Ruusut ja risut

Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessaan perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistuksena kotiseutuun kohdistuvasta huonosta toiminnasta, ja niillä pyritään kiinnittämään huomiota seuran havaitsemiin epäkohtiin.

Kertomusvuoden ruusun sai Tuusulan seurakunnan kirkkoherra Hannu Hartala. Seuran ja seurakunnan yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Hannu Hartala on toiminut pitkään Tuomaasta Nuuttiin tapahtuman Hyvänä Tuomaana ja johdatellut joululaulujen myötä tuusulalaiset hyvään ja rauhalliseen joulunviettoon. Risuja ei kertomusvuonna jaettu.


3.3. Yhteistyö kunnan kanssa

Tuusula-Seura tekee yhteistyötä erityisesti kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa. Tuusula-päivä, Aleksis Kiven päivä ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtumat järjestettiin yhteisvoimin.

Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on tehty myyntisopimus seuran tuotteiden myynnistä kunnan järjestämissä myyntipisteissä.


4. Retket ja tapahtumat

4.1. Eduskuntavierailu toteutettiin 12.2. Mukana oli 14 henkilöä. Vierailun oppaana toimi kansanedustaja Antti Kaikkonen.

4.2. Kirkkoherra Hannu Hartalan läksiäisjuhlassa 22.3. seura oli edustettuna usean johtokunnan jäsenen voimalla. Seura lahjoitti Hartalalle viirin vedettäväksi salkoon.

4.3. Riihimäelle järjestettiin teatteriretki 8.5. Hauska näytelmä ”Hyvää syntymäpäivää, Vivian!” keräsi vain kahdeksan katsojaa seurasta. Tähän saattoi osittain vaikuttaa se, ettei yhteiskuljetusta ollut mahdollista järjestää kustannussyistä.

4.4. Kotkaan 6.6. suuntautuneelle päivän bussiretkelle osallistui 50 henkilöä. Päivän aikana tutustuttiin Merimuseoon ja Porvoon Tuomiokirkkoon.

4.5. Tuusula-päivänä 22.7. Tuusula-Seura järjesti koko perheen tapahtuman ”Fjällbo - monien mahdollisuuksien maisema” klo 18.00-20.00 Fjällbon rannalla. Osallistujia oli noin 200, joista satakunta lasta osallistui Juha Laukkasen noitakouluun ja nukketeatteriin. Myös hevosajeluun riitti väkeä. Jaana Koskenranta ja Pertti Seuna kertoivat alueen historiasta ja monista mahdollisuuksista, ja myös monitaiteellisen Tuusula-talon ajatusta esiteltiin. Ajatus saikin runsaasti kannatusta Tuusulantuntemuskisan yhteydessä tehdyssä kyselyssä. Tuusula-Seura tarjoamat grillimakkarat ja pullakahvit maistuivat ja Tarja Jokitalo viihdytti harmonikkamusiikillaan. Tilaisuuden järjestely telttoineen ja tarjoiluineen toteutui tehokkaan talkoopanoksen ansiosta. Tunnelma oli hyvä, sää suosi, tyytyväistä väkeä oli runsaasti ja paikka todettiin kyseisen tyyppiselle tapahtumalle hyvin sopivaksi. Vastaavanlasta tilaisuutta suositeltiin uudestaan toteutettavaksi tulevaisuudessa.

4.6. Jokela-päivää vietettiin 15.8. teemalla Lampirock Jokelan koulukeskuksen lammen ympäristössä. Tuusula-Seuran yhteyshenkilönä tapahtumaan oli Sanna-Kaisa Spoof.

4.7. Euroopan rakennusperintöpäivän valtakunnallisena teemana olivat kunnantalot ja kaupungintalot. Tuusulassa päivää vietettiin otsikolla "Minun Tuusulani vuonna 2029". Tuusula-Seuran järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen vanhalla kunnantalolla 12.9. osallistui n. 30 henkilöä. Keskustelun teemoina olivat yhdyskuntarakenne, liikenne, elinkeinotoiminta, ympäristö sekä kulttuuriperintö ja -arvot. Tilaisuuden aluksi Asko Honkanen selosti Tuusulan kaavoitustilannetta. Jorma Riissasen vetämään paneeliin oli kutsuttu Honkasen lisäksi Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitosta, Pekka Räty Tiehallinnosta, Lasse Laaksonen elinkeinoasiantuntijana sekä Jaakko Holma ja Pertti Seuna Tuusula-Seurasta. Vilkkaan keskustelun ja erillisten kommenttien yhteenvedon laati Antti Nieminen ja se julkaistiin Aikakirjassa XX.

4.8. Aleksis Kiven päivän tapahtumaan, mikä tänä vuonna toteutettiin 9.10., osallistuttiin ja laskettiin kukat kirjailijan haudalle

.4.9. Järjestöjen yhteismyyjäisiin Halosenniemessä 5.12. ja Tuusulan Koulukeskuksessa 12.12. osallistuttiin omalla tuotemyynnillä.

4.10. Tuomaasta Nuuttiin - tapahtuma järjestettiin kirkonmäellä perinteiseen tapaan jo kymmenennen kerran 21.12. Tuusula-Seura hoiti puuron kuljetuksen ja jakelun. Yleisöä oli jälleen useita satoja. Puuroa kului n. 120 litraa.


5. Julkaisutoiminta


5.1. Aikakirja

Aikakirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Pertti Seuna (pj.), Jyrki Haikonen, Jaakko Holma, Maija Kajander, Jorma Riissanen, Satu Säilä ja toimittajana Sanna-Kaisa Spoof. Vuoden 2009 Aikakirja oli numeroltaan XX. Sen sisältö jakaantuu kahteen osaan: Tuusula eilen ja tänään, sekä Tuusula-Seuran tapahtumia 2008 ja 2009. Lisäksi Aikakirjaan sisältyy kirja-arviointeja. Yhteensä artikkeleja on 20. Aikakirja painettiin Painojussit Oy:ssä Keravalla 1000 kappaleen painoksena.


6. Muistamiset ja merkkipäivät


6.1. Raili Kuusjärveä onniteltiin kotiseutuneuvoksen arvonimestä, jota myös seuran taholta oltiin tukemassa.

6.2. Tuusula-päivänä vietiin kukkatervehdykset seuran entisten puheenjohtajien ja sihteerin haudoille.

6.3. Aleksis Kiven haudalle laskettiin kukat Aleksis Kiven päivänä 10.10. ja 31.12. vietiin Kiven haudalle kynttilä.

6.4. Osallistuttiin entisen varapuheenjohtajan Anneli Grannenfeltin hautajaisiin ja vietettiin hiljainen hetki kevätkokouksessa.

6.5. Osallistuttiin kirkkoherra Hannu Hartalan läksiäisjuhlaan.


7. Kotiseutuliitto

Kertomusvuoden kotiseutupäivät pidettiin elokuussa Nilsiässä. Päivien teemana oli ”Mualimalle ja takas”. Seuran virallisena edustajana kotiseutupäiville osallistui puheenjohtaja Pertti Seuna. Hänet kutsuttiin Kotiseutuliiton ympäristöjaoston jäseneksi vuoden 2009 alusta lukien. Kyseinen jaosto on kokoontunut vuoden aikana useita kertoja valmistellen mm. laajaa kulttuuriympäristökampanjaa JOY2010 ja sen julkaisuja.

Toimintakertomus 2008

Tuusula-Seura Ry
Kaupparekisterinumero: 42832
Ly-tunnus 0203642-9

Toimintakertomus vuodelta 2008

1. Johdanto

Tuusula-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kehittäminen, ihmisten ja heidän elinympäristönsä viihtyisyyden lisääminen, kotiseututietoisuuden vahvistaminen sekä kotiseudun kulttuurien ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja toisaalta elinympäristön viihtyisyyden parantamiseen pyritään mm. antamalla kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä lausuntoja. Ihmisten viihtyvyyteen ja kotiseutuun sitoutumiseen pyritään mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia ja yhteisiä retkiä. Tietoisuutta kulttuuriperinnöstä lisätään mm. julkaisemalla vuosittain Aikakirjaa. Kertomusvuonna Aikakirjan teema keskittyi kahteen osa-alueeseen, nimittäin kotiseutuun ja kulttuuriin sekä yhdistys- ja harrastustoimintaan. Seuran kotisivujen uudistamistyö aloitettiin kertomusvuoden aikana. Uudistamisen jälkeen kotisivuilta on entistä helpompi seurata tietoja seuran yhdistystoiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista, lausunnoista ja arkistosta. Kotisivut ovat osoitteessa www.tuusulaseura.net.

2. Hallinto

2.1. Johtokunta
Johtokuntaan ovat vuoden 2008 aikana kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Pertti Seuna, varapuheenjohtajana Jorma Riissanen ja jäseninä Ilkka Ertimo, Sakari Heikkilä, Jaakko Holma, Annukka Kiviranta-Koivisto, Marja-Leena Laakso, Martti Miekkavaara, Liisa Nätkynmäki, Sanna-Kaisa Spoof ja Satu Säilä. Rahastonhoitajana on toiminut Mirja Collin, jäsenasiainhoitajana Ahti Kuusjärvi ja sihteerinä Outi Piiroinen-Backman. Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kokouksia on pidetty Onnelassa, Lottamuseolla, IT-museolla sekä johtokunnan jäsenten kotona.

2.2. Sääntömääräiset kokoukset
Seuran kevätkokous pidettiin 31.3.2008 IT-museolla. Läsnä oli 40 seuran jäsentä. Varsinaisen kokouksen lisäksi ohjelmassa oli Mauri Kaliman ja hänen vanhempiensa vuonna 1972 kuvaama, 40 minuuttia kestävä filmi ”Tuusula elää ja muistelee” sekä tutustuminen uusittuun IT-museoon museoisäntä Matti Kulmalan opastuksella.

Seuran syyskokous pidettiin 21.11.2008 Keski-Uusimaan painotalon Auditoriossa. Läsnä oli 56 osanottajaa. Ennen kokouksen alkua Martti Puronen piti esitelmän aiheesta ”Haastaja. Keski-Uusimaa Oy:n kasvu Suomen Lehtiyhtymäksi” ja se perustui hänen toimittamaansa lehden 90-vuotishistoriikkiin. Tervetulotoivotuksensa yhteydessä Jorma Hämäläinen lahjoitti tämän historiikin kaikille osanottajille. Syyskokouksen yhteydessä julkistettiin Aikakirja 2008, joka jaettiin kirjoittajille, sekä esitettiin ajatus monikulttuurisesta Tuusula-talosta. Johtokuntaan valittiin uusina jäseninä vuoden 2009 alusta alkavalle toimikaudelle Maija Kajander ja Antti Nieminen. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä Ilkka Ertimo, Sakari Heikkilä ja Marja-Leena Laakso valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Entisinä jäseninä johtokunnassa jatkavat Jaakko Holma, Annukka Kiviranta-Koivisto, Martti Miekkavaara, Jorma Riissanen ja Sanna-Kaisa Spoof. Pertti Seuna valittiin edelleen seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2009.

2.3. Talous
Jäsenmaksu on ollut 10 euroa henkilöjäseniltä ja 40 kannatusjäseniltä. Vuoden aikana on useassa otteessa keskusteltu kannatusjäsenmaksun korottamisesta ja siitä tehtäneen esitys vuoden 2009 aikana. Kertomusvuoden lopussa henkilöjäseniä oli 380, yksi kunniajäsen ja kaksi kannatusjäsentä. Vuoden aikana on postitse lähetetty kaksi jäsenkirjettä, maaliskuussa ja syyskuussa. Tilintarkastajina ovat olleet Seppo Yli-Antola ja Toini Kuusisto ja heidän varamiehenään Päivi Hannuksela. Talousasiat esitetään tarkemmin toimintakertomukseen kuuluvassa liitteessä.

3. Vaikuttajana toimiminen

3.1. Lausunnot
Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka kyllä tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet; seura ei siis vastusta kaikkea rakentamista ja sen tuomaa muutosta, mutta edellyttää kuitenkin hallittua rakentamista, mihin Tuusulassa on runsaasti mahdollisuuksia. Sen vuoksi kaikkea rakentamista ei tule suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin. Tämä näkökulma saattaa olla tärkeä myös kunnallisten rajantarkistuksien kannalta. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilymisestä ja vaalimisesta tulee seuran mielestä pitää lujasti kiinni.

Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin kaavoitusasioista lausuntoja, jotka käsittelivät suunnitelmia seuraavista alueista: Erkkola, Focus ja Focus 2, Hyrylän ydinkeskus, Jokelan kartano, Koskenmäki II, Laattakiventie, Lepola II, Linjapuisto, Louhoskuja II, Maantiekylä II, Pakkasraitti, Palojoenpuisto, Peltokaari, Raturinkulma II ja Saviriihenportti.

Tiehallinnolle annettiin marraskuussa lausunto itäisen ohitustien linjauksesta. Lausunnossa mainittiin se, että ohitustien suunnittelussa otettaisiin huomioon alueella olevat kulttuurihistorialliset arvot.

Tuusula-Seura on osallistunut Prijuutin tulevaisuutta käsittelevään kunnan työryhmään ja on seura esittänyt omana kannanottonaan rakennuksen säilyttämistä ja sen säilyttämistä nimenomaan nykyisellä omalla historiallisesti merkittävällä paikallaan.

3.2. Ruusut ja risut
Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessaan perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistuksena kotiseutuun kohdistuvasta huonosta toiminnasta. Kertomusvuoden ruusun sai everstiluutnantti evp. Heikki Simola. Heikki Simola toimi vuonna 2007 Hyrylän varuskuntapolkua valmistelevan työryhmän vetäjänä ja työsti suuren osan polkumateriaalista. Hän toimi myös polkuretkien pääorganisaattorina ja asiantuntevana oppaana. Risuja ei kertomusvuonna jaettu.

3.3. Yhteistyö kunnan kanssa
Tuusula-Seura tekee yhteistyötä erityisesti kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa. Tuusula-päivä, Aleksis Kiven päivä ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtumat järjestettiin yhteisvoimin. Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on tehty myyntisopimus seuran tuotteiden myynnistä kunnan järjestämissä myyntipisteissä.

4. Retket ja tapahtumat.

4.1. Toukokuussa 10.5. järjestettiin retki Tallinnaan, missä tutustuttiin oppaiden johdolla Kadriorgin linnaan ja KUMU:n taidemuseoon. Päivän retkelle osallistui 44 henkilöä.

4.2. Maailman ympäristöpäivänä 5.6. tutustuttiin METLAn metsäntutkimuslaitokseen Ruotsinkylässä. Tapahtumaan osallistui 20 henkilöä. Oppaanamme toimi Reino Kananen.

4.3. Tuusula-viikon ohjelmaan Tuusula-Seura toteutti Picnic-teatteriesityksen Lottamuseon pihapiirissä. Mika Nuojuan esittämä yhden hengen näytelmä Aasin tarina veti paikalle noin 70 katsojaa. Tunnelma oli hyvä, sää suosi ja paikka todettiin kyseisen tyyppiselle esitykselle hyvin sopivaksi. Vastaavanlasta tilaisuutta suositeltiin uudestaan toteutettavaksi tulevaisuudessa.

Tuusula-päivän merkeissä toteutettiin myös opastettu bussiretki Tuusulan kunnan alueella oleviin sotilaskohteisiin 22.7. Kaksi bussia, noin 120 henkilöä, osallistui kierrokseen. Oppaina busseissa toimivat Heikki Simola ja Antti Nieminen. Koska kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan ensimmäiselle kierrokselle, järjestettiin vielä yhden bussin opastettu kierros 6.9. Silloin mukana oli 50 henkeä. Tämän uusintakierroksen bussikustannukset maksoi Taiku. 19.9.toteutettuun Sotaveteraanien järjestämään bussiretkeen osallistui aikaisemmista retkistä ilman paikkaa jääneitä Tuusula-Seuran jäseniä 14, joista seura maksoi järjestäjille osuutensa bussikustannuksista.

4.4. Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin teemalla "Seurantalot". Tuusula-Seura järjesti 14.9.08 teemaan liittyen ohjelmalliset iltamat Väinölässä. Juhlapuhujana oli kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Leena Mattila puhui seurantalo Väinölästä ja sen historiasta. Tanssimusiikista vastasi Tuula Rinteen kolmihenkinen tanssiorkesteri.

4.5. Aleksis Kiven päivänä 10.10. laskettiin kukat kirjailijan haudalle.

4.6. Järjestöjen yhteismyyjäisiin Halosenniemessä 22.11. ja Tuusulan Koulukeskuksessa 13.12. osallistuttiin omalla tuotemyynnillä.

4.7. Tuomaasta Nuuttiin - tapahtuma järjestettiin kirkonmäellä perinteiseen tapaan jo yhdeksännen kerran 21.12. Tuusula-Seura hoiti puuron kuljetuksen ja jakelun. Yleisöä oli jälleen useita satoja. Puuroa kului n. 800 annosta.

5. Julkaisutoiminta

5.1. Aikakirja
Aikakirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Pertti Seuna, Jyrki Haikonen, Jaakko Holma, Jorma Riissanen ja Satu Säilä. Vuoden 2008 Aikakirja oli numeroltaan XIX. Sen sisältö jakaantuu kahteen osaan: Kotiseutua ja kulttuuria sekä Yhdistys- ja harrastustoimintaa. Yhteensä artikkeleja on 20. Julkaisun kansikuvaksi valittiin Suomen virallisen hydrologian 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Esko Kuusiston ottama valokuva kuurakiteestä. Aikakirja painettiin Painojussit Oy:ssä Keravalla 900 kappaleen painoksena.

5.2. Joulukortti
Seura painatti uuden joulukortin, jonka kuva-aiheena on Tuusulan kirkko Tuula Rasilaisen suunnittelemana. Seura on maksanut kuvan käyttöoikeuksista Tuusulan seurakunnalle. Kortista otettiin 2000 kappaleen painos samassa kirjapainossa, missä Aikakirja painettiin.

6. Muistamiset ja merkkipäivät

6.1. Tuusula-päivänä vietiin kukkatervehdykset seuran entisten puheenjohtajien ja sihteerin haudoille.

6.2. Aleksis Kiven haudalle laskettiin kukat Aleksis Kiven päivänä 10.10. ja 31.12. vietiin Kiven haudalle kynttilä.

7. Kotiseutuliitto

Kertomusvuoden kotiseutupäivät pidettiin elokuussa Raahessa. Päivien teemana oli ”Tervasta teräkseen”. Seuran virallisena edustajana kotiseutupäiville osallistui puheenjohtaja Pertti Seuna. 

 

Toimintakertomus 2007

Tuusula-Seura Ry
Kaupparekisterinumero: 42832
Ly-tunnus 0203642-9

Tuusula-Seura ry:n

Toimintakertomus vuodelta 2007

Tuusula-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen. Yleisenä pyrkimyksenä on toisaalta arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttäminen, toisaalta elinympäristön viihtyisyyden parantaminen. Erilaisia tapahtumia järjestettiin kymmenkunta ja kaavasuunnitelmiin seura otti kantaa osittain kriittisestikin. Tuusula-Seuran Aikakirjan pääteemana oli tapakulttuuri.

Vuoden lopulla sattui Tuusulassa kaksi surullista tapahtumaa, jotka koskettivat myös Tuusula-Seuraa. Marraskuussa järkytti paitsi Tuusulaa myös koko Suomea Jokelan koulutragedia, joka ehkäpä pysyvästi rikkoi turvallisuuden tunnetta erityisesti koulumaailmassa. Aivan vuoden lopussa saapui yllättävä suruviesti kotiseutuneuvos Sirkka-Liisa Holman poismenosta. Hän oli ollut kantava voima paikallishistorian kokoamisessa, tutkimisessa ja julkaisemisessa koko Tuusula-Seuran Aikakirjan historian ajan lähes 20 vuotta ja hän suunnitteli edelleen tunnetulla tarmollaan uusia julkaisuja. Hän ehti kirjoittaa Aikakirjoihin vuosien mittaan kuutisenkymmentä artikkelia - ylivoimaisesti eniten - , mutta hänellä oli vielä työn alla runsaasti materiaalia, jonka työstäminen nyt jää velvoittavaksi perinnöksi.

Kertomusvuonna seuran pyrkimykset tuusulalaisten kulttuuriperinnön vaalimiseksi, elinympäristön parantamiseksi ja ihmisten viihtyisyyden lisäämiseksi ovat välittyneet vuoden 2007 mm. lausunnoissa sekä erilaisissa kuntalaisille järjestetyissä kotiseututapahtumissa ja tilaisuuksissa, joissa esillä on ollut alkuperäisen luonnon, rakennetun ympäristön, historian ja tulevaisuudenkin huomioonottaminen.

Vaikuttajana toimiminen

Lausunnot
Tuusula-Seura on lausuntoja antaessaan omaksunut linjan, joka kyllä tiedostaa Tuusulan kaltaisen kunnan kehitys- ja kasvutarpeet; seura ei siis vastusta kaikkea rakentamista ja sen tuomaa muutosta. Tämä edellyttää kuitenkin hallittua rakentamista, mihin Tuusulassa on runsaasti mahdollisuuksia. Sen vuoksi kaikkea rakentamista ei tule suunnata ydintaajamiin ja maisemallisesti arvokkaimpiin Tuusulanjärven ympärysalueisiin. Tämä näkökulma saattaa olla tärkeä myös kunnallisten rajantarkistuksien kannalta. Toisaalta kunnassa vielä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpien alueiden säilymisestä ja vaalimisesta tulee seuran mielestä pitää lujasti kiinni.

Tuusulan kunnan kaavoitukselle annettiin kaavoitusasioista parisenkymmentä lausuntoa, kuten Paloasema, Rajalinna, Boston, Jokela III, Kauriintie, Koskenmäki II, Moukarikuja II, Augustowintie, Sula, Kauppatie II, Ridasjärventie, Gustavelund, Kievarinkaari, Krapi, Raturinkulma, Kalamiehenrinne, Valimontie, Saviriihenportti. Erityisesti Gustavelundin kaavan nähtiin vaarantavan arvokkainta ja herkintä osaa Tuusulasta ja olevan voimakkaassa ristiriidassa mm. Tuusula-Seuran 60-v juhlavuoden julkilausuman kanssa. Todettiin, että prosessi sinänsä otti mukaan alueen asukkaat ja toimijat kiitettävästi, mutta niiden kannanotot jäivät vähälle huomiolle ja vaille vaikutusta. Myös Kievarinkaaren kerrostalosuunnitelmaan suhtauduttiin sangen kriittisesti. Sen katsottiin pilaavan sen väljän sisääntulon Tuusulan keskustaan, mikä tällä hetkellä on olemassa. Suunnitelman tunnelimaisuus korostuu myöhemmin rakennettavan Teboilin puolen rakentamisen myötä.

Ruusut ja risut
Tuusula-Seura jakaa kevätkokouksessaan perinteisesti ruusuja ja risuja kotiseututyöstä edellisen vuoden aikana. Ruusuja myönnetään sekä yksityisille että yhteisöille myönteisestä toiminnasta oman kotiseutumme ja sen asukkaiden parhaaksi. Risuja ojennetaan tukistuksena huonosta toiminnasta kotiseutumme hyväksi. Kertomusvuoden ruusun sai ministeri Aatos Erkko vuoden kulttuuriteosta Tuusulassa Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoitettua Erkkolan Tuusulan kunnalle. Risuja ei kertomusvuonna jaettu.

Yhteistyö kunnan kanssa
Tuusula-Seuran yhteistyö kunnan ja erityisesti kulttuuri- ja museotoimen kanssa on jatkunut aktiivisena. Tuusula-päivä, Halosenniemen talkoot, Aleksis Kiven päivä ja Tuomaasta Nuuttiin tapahtumat järjestettiin yhteisvoimin. Kunnan kulttuuri- ja museotoimen kanssa on tehty myyntisopimus seuran tuotteiden myynnistä kunnan järjestämissä myyntipisteissä.

Yhteistyö Kotiseutuliiton kanssa
Tuusula - Seura on ollut mukana suunnittelemassa, yhdessä useiden paikallisten yhdistysten ja kunnan museotoimen kanssa, Kotiseutuliiton koordinoimaa Tuusulan kotiseutupolut -projektia. Edellisenä vuonna saatiin valmiiksi järvipolku, vuonna 2007 projekti eteni Tuusula-Seuran vetämänä hankkeena Hyrylän varuskuntapolun muodossa. Varuskuntapolku avattiin Tuusula-päivänä. Kotiseutupolkujen kautta toivotaan kunnan asukkaiden paikallistuntemuksen lisääntyvän ja juurtumisen edistyvän.

Yleisötilaisuudet, retket ja tapahtumat


Muistamiset

Merkkipäivät

Muut muistamiset

Kotiseutuliitto

Kertomusvuoden kotiseutupäivät pidettiin Salossa 10.-12.8. Päivien teemana oli ”Savumerkistä kännykkään” Seuran virallisena edustajana kotiseutupäiville osallistui puheenjohtaja Pertti Seuna. Kotiseutupäivien toteuttamisessa ja erityisesti suuren kotiseutuaktiivien paikallaolon hyödyntämisessä olisi edelleen kehittämisen varaa.

Hallinto

Kokoukset
Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 27.3.2007 Lottamuseossa. Esitelmän auringon magneettikentän vaikutuksista maapalloon piti dosentti Heikki Nevanlinna. Paikalla oli noin 40 henkeä.

Seuran syyskokous pidettiin 20.11.2007 Lottamuseossa. Kokouksen aluksi kuultiin kirjailija Kirsti Mannisen esitelmä tapakulttuurista. Paikalla oli noin 50 jäsentä.

Johtokunta
Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Seuran puheenjohtajana on toiminut Pertti Seuna, varapuheenjohtajana Jorma Riissanen ja muina johtokunnan jäseninä Ilkka Ertimo, Jyrki Haikonen, Leena Laakso, Vibeke Löfgren, Martti Miekkavaara, Liisa Nätkynmäki, Päivi Pöyry ja Satu Säilä. Syyskokous valitsi johtokuntaan uusiksi jäseniksi Annukka Kiviranta-Koiviston, Sanna-Kaisa Spoofin ja Jaakko Holman. Johtokunnan jättivät vuoden lopussa Jyrki Haikonen, Vibeke Löfgren ja Päivi Pöyry.

Seuran jäsenasiainhoitajana on toiminut Ahti Kuusjärvi ja Satu Säilä on pitänyt leikekirjaa. Sihteerinä on toiminut Satu Tammilehto ja rahastonhoitajana Mirja Collin.

Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet SeppoYli-Antola ja Toini Kuusisto ja heidän varallaan Päivi Hannuksela.

Toimikunnat ja työryhmät

Aikakirjan toimituskunta
Aikakirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Pertti Seuna, Jyrki Haikonen, Sirkka Holma, Jorma Riissanen ja Satu Säilä.

Tuusula päivän työryhmä
Martti Miekkavaara, Jyrki Haikonen ja Satu Säilä Tuusula-seurasta sekä työryhmän vetäjänä Heikki Simola. Yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi Hannu Hartala Tuusulan seurakunnasta, Seppo Lehto It-museosäätiöstä, Reijo Piira Taistelukoulun perinneyhdistyksestä ja Reijo Hoikkala Ilmatorjuntarykmentin killasta.

Euroopan rakennusperintöpäivä
Pertti Seuna

Tuomaasta Nuuttiin työryhmä
Työryhmään Tuusula-Seurasta v. 2007 kuuluivat Pertti Seuna ja Jorma Riissanen

Aulanäyttely 2006-2007 ("Tuusulan Sotilasperinteet")
Työryhmän muodostivat Tuusula-Seurasta Jyrki Haikonen ja Martti Miekkavaara sekä Seppo Lehto Ilmatorjuntamuseosäätiöstä ja Reijo Piira Taistelukoulun perinneyhdistyksestä.

Aulanäyttely 2007-2008 ("Korttien kertomaa")
Työryhmä Raili ja Ahti Kuusjärvi hoitivat omista kokoelmistaan näyttelyn suunnittelun ja pääosin myös toteutuksen.

Julkaisu- ja tiedotustoiminta

Aikakirja XVIII
Kertomusvuoden Aikakirja XVIII käsittelee tapakulttuuria vuosikymmenten aikana. Tapateeman lisäksi Suomen itsenäisyyden 90- vuotisjuhlavuosi, Mikael Agricolan 450- vuotismerkkivuosi ja Suomenhevosen 100- vuotisuusvuosi näkyivät Aikakirjan sisällössä.

Lehdistötiedotteet
Seuran toiminnasta on lähetetty tietoa, lehdistötiedotteita ja uutisaineistoa paikallisten lehtien tapahtumapalstoille.

Jäsenkirjeet
Kertomusvuoden aikana lähetettiin kaksi jäsenkirjettä.

Kotisivut
Seuran kotisivut kertovat seuran toiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista, historiasta, säännöistä, tuotteiden hinnoista ja julkaisuista osoitteessa www.tuusulaseura.net Kotisivun kautta voi liittyä seuraan ja lähettää seuralle sähköpostia.

Talous

Jäsenmaksut ja jäsenet
Jäsenmaksu on ollut 9 € jäseniltä ja 35 € kannatusjäseniltä. Kertomusvuoden lopussa jäseniä oli 405 sekä lisäksi 2 kunniajäsentä ja 2 kannatusjäsentä.

Myyntitoiminta
Seuran myyntiartikkeleina ovat olleet omat julkaisut: Aikakirjat I-XVIII, Pyhän Nikolaoksen kirkkokirja, Millennium -kirja, kotiseutukirjaset ja Tuusulan kirkko ja kirkkopuisto aikain saatossa sekä Tuusulaviirit, -videot ja postikortit.

Avustukset
1. Tuusulan kunnalta saatiin avustuksena 800 € Maailman ympäristöpäivän, Tuusula-päivän ja Euroopan rakennusperintöpäivän toteuttamiseen, Aulagallerianäyttelyn valmisteluun sekä Tuomaasta Nuuttiin- tapahtumaan.
2. Lisäksi saatiin Tuusulan kunnalta 1.000 € Aikakirjan XVIII painattamiseen.

Tilinpäätös
Tilikauden tulos oli 1.418,64 € alijäämäinen.